Taas meitä kusetetaan

Viime laman työttömyyden huippu oli muistaakseni 2/1994, jolloin käytännössä työttömänä oli 777.000 henkeä. Alamme olla noin puolessa välissä. Siitä selvittiin silloin ja selvitään tästäkin. Toivottavasti. Tavalla tai toisella. Mutta syrjäytyneiden määrä jatkaa kyllä entistä kasvuaan.

Nuorisotyöttömyys on taas nousussa. Samoin miesten työttömyys. 233 000 työtöntä ja 90 000 lomautettua. Kun tuohon vielä ynnätään työvoimapoliittisten toimenpiteitten, työvoimakoulutettujen ja työttömyyseläkkeelle siirrettyjen määrät huidellaan varmaan lähempänä 400 000 työtöntä kuin 300 000. Naisten työttömyys lähtee merkittävään nousuun vasta vuoden kuluttua, mutta kestää samalla myös pitempään. Siis jos ja kun edelliskerran kaltainen työttömyys toistuu.

Mutta kuten pääministeri ja valtionvarainministeri ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, meillä on paremmat lähtökohdat kohdata tulossa oleva, kuin mitä oli vajaat 20 vuotta sitten. Se mitä he eivät vielä koskaan ole vaivautuneet alleviivaamaan, että niin on tilannekin huomattavasti kimurantimpi. Nyt emme voi kovin paljon laskea metsän varaan emmekä juuri metallinkaan. Nokiakaan ei istu tuntemattomana kultamunaa hautomassa. Muita riittävän suuria suomalaisia yrityksiä ei enää taida ollakaan?

Eivät he myöskään ole sitä vaivautuneet kertomaan, että kun nousu alkaa - toivottavasti vuoden kahden kuluttua - vientimarkkinoilla on tunkua. Sillä moni muukin vientivetoinen maa on tyrkyllä tyydyttämään joskus jossain heräävää kysyntää. Mutta onneksi me suomalaiset olemme tunnetusti tehomyyjiä.

Mutta työttömyyden selviytymiskeinoista minun piti puhua.

* Siitä huolimatta, että maamme sankariyrittäjät ja oikeistolaisfalangi heräävät huutamaan ja vaatimaan: “Kyllä työtä osaavalle ja halukkaalle löytyy”, sitä ei tälläkään kerralla kannata ottaa todesta. He eivät yksinkertaisesti tiedä mistä puhuvat ja ymmärtävät siitä vieläkin vähemmän. Työttömän kannalta tärkeintä on huolehtia itsestään, läheisistään, osaamisensa kehittämisesta ja taloudestaan. Ehkä jopa tässä järjestyksessä.

* virkamiesten ja poliitikkojen esittelemien keinojen varaan ei työllistymistoiveitaan kannata rakentaa. Sitä kautta tarjoutuvia mahdollisuuksia kannattaa toki hyödyntää maksimiinsa asti. Sillä he istuvat niiden rahojen päällä, joiden varaan voivat innovatiivisimmat, ahkerimmat, härskeimmät ehkä jotain rakentaa. Mutta vain omaan arvioonsa tulevasta ja siinä olevista mahdollisuuksista kannatta luottaa. Ja yliaktivoida itsensä löytämään laillisia tapoja, joilla turvata toimeentulonsa jatkossa. Sen ei välttämättä tarvitse olla työ toisen palveluksessa.

* Olemme hyvää vauhtia (valitan kielikuvaa) siirtymässä massatyöttömyyteen. On lähes varmaa, että se ei hellitä ainakaan vuoteen. Toivottavasti edes silloin. Se tarkoittaa, että maassa taas kerran on valtava määrä osaamista vapaana kenen tahansa hyödynnettäväksi. Nyt jos koskaan kannattaisi taas heittäytyä terveellä tavalla itsekkääksi. Kannattaisi alkaa kerätä ympärilleen eri alojen erilaisia osaajia tavoitteena työllistyä, käyttämällä hyväksi kaikkien yhteistä osaamista. Mutta virkamiehet ja etujärjestöt kannattaa pitää kaukana, yhteistyöorganisaatioina.

* Edellisen kerran kokemuksiin viitaten, parhaiten tuntuivat työllistyvän henkilöt, joilla oli joustavuuden kykyä. Henkilöt, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin ylläpitämään ja kehittämään verkostojaan, jotka hyväksyivät ajatuksen siitä, että vanhalle alalle, aiemmankaltaisiin tehtäviin ei välttämättä enää ollut paluuta. Henkilöt, jotka olivat halukkaita tutustumaan hulluihinkin ideoihin ennen kannanottoa. Henkilöt, jotka, ehkä yllättäen olivat myös valmiita auttamaan muita. Jotka antoivat paljon, mutta saivat ehkä vieläkin edemmän.

Yhdestä kyllä varoittaisin. Varsinkaan silloin, kun työtä ei juurikaan ole tarjolla, siitä ei kannata ruveta toisten samassa tilanteessa olevien kanssa tappelemaan. Todennäköisesti kaikki tappelijat jäävät paitsi. Tiukkoina ja ankarina aikoina yhteistyö, yhteisöllisyys on parempi jatkuvuuden turva kuin itsekäs, muista piittaamaton tai vielä pahemmin, muita haittaava oman edun tavoittelu.

PS.

Maankuulu työttömyydentappaja Matti Vanhanen voi varmaankin, edes näin kriisin kunniaksi, hienosäätää hallituksensa ohjelmaa ja tavoitteita. Tavoitteeksi se voisi ottaa nykyisen työttömyyden puolittamisen ennen hallituskautensa päättymistä.

PPS.

EU-parlamentin vaaleissa äänestän Kirkkovenettä. Lisätietoja http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi